tiistaina, lokakuuta 15, 2013

Wanhat matkalaukut

Samalla kun vastaan uusi kuvakulma-haasteeseen,
näytän teille rakkaan aarteeni ja uusimman romukauppalöytöni.
Monta kärpästä yhdellä postauksella siis :)

Voi katsokaa näitä namuja!

Kerronpas niistä vähän:
Alimmainen, 
mulle ehdottoman rakas laukku on ns. "nuoruuden hairahdus".
Elettiin vuotta 1985 (se oli heti siinä jurakauden jälkeen...) ja meitsi oli 
aloitteleva sisustaja / muuttanut just yhteen herra E:n kanssa.
Siinä vaiheessa olin jo päällystänyt pari pormestarintuolia ja kutonut itse niihin sopivat 
ruudulliset räsymatot. Muutama isoäidin pöytä, tuoli ja lipastokin oli jo 
raiskattu mustalla täyskiiltävällä maalilla :)
Oi niitä aikoja ja energiaa!
Siinä myös syy miksi vierastan vähän edelleen tuota mustaa ja harmaata sisustuksessa.

Kävipäs niin että kiertelevä laukkukauppias osui myymälään jossa olin töissä.
Aikani kuluksi luulin vaan jutustelevani ja ennenkuin huomasinkaan, 
oli tullut tilattua wanhanaikainen matkalaukku jossa oli kuulemma niin 
kätevää säilyttää vaikka sukkalankoja. 
Just!
Herra lähti matkoihinsa palatakseen muutaman viikon kuluttua, kantaen ITSE TEKEMÄNSÄ
laukku lallatellen ovesta sisään!
Hämmästys oli suuri ja ihastus valtava! 
Tykkäsin ihan hurjasti tästä 50 markan aarteestani heti ensi silmäyksellä, eikä haitannut ollenkaan että oli maalaamalla tehty kopio alkuperäisistä wanhoista laukuista.
Väritkin oli just niinkuin kihlajaislahjaksi saadussa soffassa (ja koko huushollissa)!
Ollaan elelty siis lähes 30 vuotta, käsi kädessä (kahvassa) enkä irti päästä jos ei ole pakko.
Nyt täällä on tallessa oman lapsuuteni albumit.
Jos vielä löytäisin saman kauppiaan, mulla olis näitä aika monta...


Tässä on siis lähes 30 vuotta odoteltu sopivaa pikkuveljeä kaveriksi 
ja sepäs löytyi sattumalta tutusta romukaupasta pari viikkoa sitten.
Kuvat eivät tee oikeutta kun valo ei oikein yllä tänne mutta 
pienempi kaveri on siis harmaa / valko pilkullinen!
Oikea namupala, vai mitä?



Ja sitten se Punatukan ja Onnen hetkiä Paratiisissa Teijan uusi kuvakulma- haaste!
Kuvakulman lisäksi taitaa paikkakin olla uusi.
Nämä kaverukset siis asuu meidän yläkertaan vievien rappusten ekalla tasanteella.
Kas tässä:


Seinissä ja katossa on helmipaneelit pre meidän aikaa, 
jälleen kerran maalauksen tarpeessa. Jostain syystä kaikki noki kerääntyy tänne!
Vapaaehtoisia?

Vanhoista laudoista on 3 hyllyä päällekkäin, tarpeeseen tehtyjä!
Tähän ohikulkumatkalle olen kerännyt suurimman osan Toivojen lapsuudenmuistoista.
Kirjat, pelit, pehmot, ekat reput ja askartelut.
Olkoon siinä, odottamassa, siskon poikia ja sitä seuraavia.
Uppo-nallet ja Neiti Etsivät... Peppi Pitkätossun painos taitaa olla omasta lapsuudesta.
Tärkeitä kapistuksia yhtä kaikki, muistoja niiltä vuosilta kun kaikki on vielä mahdollista.
Elämä edessä, tukka takana :)



Kuvat on taas vähän vinksin vonksin, mutta niin oli nuo hyllytkin 
 ja siksi saitte kurkistaa vaan yhteen kulmaan :)

Tässäpä teille siis hamsterin muistelmia illan viihdykkeeksi.

Vielä puolustuksen puheenvuoro:
Kovasti tuntuu nuo nuoremmat siskot ilahtuvan kun hamsteri kaivaa kätköistään 
jotain heidän lapsuuteensa liittynyttä.
Kelpaa siinä jälkikasvun köllötellä äitinsä lakanoissa tai lapsuuden päiväpeitossa,
lukea äidin vanhoja satukirjoja.

Kaikkea ei saa heittää tai myydä pois!

Hyvää yötä!
T: Hamsteri





SHARE:

6 kommenttia

  1. Ihana laukkuaarre! Ei kyllä ainakaan kuvista uskoisi että on jo kolmekymppinen. Hellästi olet hoivannut :)

    Minä hävitin lähes kaikki tavarani jokunen vuosi takaperin, kalusteineen päivineen. Tai tarkemmin sanottuna jätin koko vuoren exälle ja aloitin uuden elämän ihan puhtaalta pöydältä (on muuten hyvin virkistävä ja vapauttava kokemus). Mutta ne joutivatkin, koska se "aarreaitta" on ollut äidin hoivissa. Niitä aarteita on nyt sitten sisarusten kesken haalittu kun äiti muutti kerrostaloon. Arvaa vaan, onko meillä nyt latokin täynnä vähän kaikenlaista :D

    Niin, ja onhan sitä tavaraa muutenkin kerääntynyt tähän uuteenkin elämään. Huomattavasti harkitummin kylläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tännekin on "kertynyt" aikuisiän aikana kaikenlaista, varsinkin kun ei olla muutettu 20 vuoteen. Niitä onneks lähtee kiertoon tasaisesti mutta sitten on nuo aarteet... :) Ja kun säilytysilaa on vanhassa käkikellossa zero, wanhat matkalaukut on pelastus moneen probleemaan!

      Poista
  2. No voi totta mooses määkin huolisin noi salkut eikun laukut!! En tiä mihin ne mahtuis, mutta mahduttaisin :D
    Me ollaan täällä hyviä hukkaamaan vanhoja tavaroita jo toisessa polvessa -onneksi miniä älyää säästää ja toivottavasti tarpeeksi kauan!!
    Mie hellitin liian aikasin käsistäni ja sällihän hävitti sujuvasti lisää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä ihmettelen itekin miten onkin säästynyt? Hyvä niin, nyt huomaa että ne on muuttumassa kovin tärkeiksi :)

      Poista
  3. Hienosti säästetty - ja hyvin ostettu pikkuvelikin;) - täällähän on kovasti yritetty tuosta tavarasta päästä irti, mutta ei onnistu - kun minä lastaan kierrätykseen vietävää kamaa laatikoihin ja jätesäkkeihin, löytyvät ne farmilta, jonne Isäntä on ne kuskannut, kun "eihän ihan hyvää tavaraa voi heittää pois". Joo.

    VastaaPoista
  4. Täällä alkaa huomenna siivoustalkoot, kamaa lähtee ja kunnolla! Isännän karsimatta :)

    VastaaPoista

© Pikkutalo. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig