Turun messukeskus heitti ihanalla haasteella pari viikkoa sitten.
Kutsui neljä Åblogia stailaamaan omat teemat
Tottakai tartuin haasteeseen!
Ja päätin samantien että nyt mennään vähän offroadille, oman mukavuusalueen äärirajoille, punaiselle asteikolle.
Tehdään jotain mistä on haaveiltu mutta uskallus ei ole riittänyt.
Silti omannäköisesti, niin että voi allekirjoittaa lopputuloksen.
Ja niin että nämä kamat voi löytyä opiskelijan ensiasuntoon mummolan vintiltä, vaihtelunhaluiselle sisustajalle kirpputorilta tai nämä voi nähdä sulassa sovussa uudemman tuotannon kanssa sisustuslehdessä.
Saanhan kertoa teille pienen tarinan miten kaikki loksahti paikoilleen:
Kuin sattuman sanelemana meille kulkeutui pari viikkoa sitten pino pinnatuoleja jotka huusivat Artekin klassikkokangasta pintaansa.
Nämä tuolit on myynnissä messujen jälkeen, ota yhteyttä jos kiinnostuit:
pikkutalonsanna@gmail.com
Samana viikonloppuna parannettiin maailmaa Kotilaiturin Katin kanssa
Panimoravintola Koulun historianluokassa ja muuan sininen nojatuoli oli niiiiiin superhyvä istua ettei meinannut kotiin malttaa...
Tori.fistä metsästettiin koko tammikuu tyttärelle Artekin ruokapöytää ja valkoisia pöytiä siellä oli
kun pullaa Prismassa. Löytyikin sopiva hänelle. Mutta mustaa, noup!
Eikä muuten löydy antiikkikaupoistakaan.
Istuin masentuneena työpöydän ääressä, kirjaimellisesti käsi poskella ja tiirailin ikkunasta ulos.
Tiedättekö sen hetken kun lamppu syttyy?!
Silmiin osui vastapäinen
Verhoomo Kuusivaara, perinteikäs ja paikallinen jossa on verhoiltu Artekin tuoleja jo aikojen alusta. Sinne varmaan on kertynyt myös pöytiä!
Pari soittoa edestakaisin ja ihana Katri kertoi pöydän löytyneen.
Upeaa innostuneisuutta!
Kiitos lainasta Katrin tuntematon ystävä!
Koska paikallisuus, klassikot ja kotimaisuus näytti nousevan kuin itsestään pintaan,
päätin samantien uudistaa muutaman suosikkitauluni ihan oikeassa kehystämössä.
Muistattekos, sellaisessa jossa alan ammattilainen valitsee kanssasi teokseen sopivat kehykset, oikeansävyisen ja -kokoisen paspartuurin ja tekee parissa päivässä vanhasta kärpäsenkakkaisesta mutta niin rakkaasta taideteoksesta esiintymisekelpoisen, jopa messuille.
Kultaiset kehykset vaatii kultaiset lamput, tai ainakin messinkiset.
Turussa on antiikkiliike johon kannattaa suunnata jos etsii Artekia, Tapiovaaraa, tanskalaisia klassikkoja, lamppuja...
Festartin Facebook-sivuilla käydään aina välillä mielenkiintoista keskustelua designista ja klassikoista.
Sieltä kävelin ulos hymy huulilla ja kaksi kaunista lamppua kainalossa :)
Saa nähdä jääkö jompikumpi meille.
Ja kaiken pohjalle löysin täydellisen maton
Mattoliike Sepristä joka ennen oli myös ihan meidän kulmilla mutta muutti viime vuonna upeisiin uusiin tiloihin lähelle Turun satamaan.
Näkemisen arvoinen paikka!
Vaan kuka olikaan se saukko joka sukelteli
Viherlassilan piharuukkujen joukossa kaatosateessa?
Eräs joka etsi tarpeeksi isoa ruukkua
Deliverden upeille yrteille :)
Peikonlehti näyttää pitkästä aikaa niin tuoreelta vaihtoehdolta ja on suht helppohoitoinen.
Tämä muuttaa meille!
Stailauksen teemana oli oleskelupaikka keittiössä.
Paikka jollaisesta olen itsekin haaveillut mutta tilat ei anna myöden.
Meillä se olisi paikka jossa lueskelisin viinilasi kädessä keittokirjasuosikkejani ja esittäisin
Pilkkikaverille toiveita viikonlopun menusta.
Ja siellä olisi juurikin tämä tuoli ja lukulamppu!
Montaks kuvaa kehtaa laittaa?
No, eiköhän tämä ollut tässä, ihana stailausprojekti joka on osa uudistuneiden rakenna ja sisusta- messujen ohjelmaa huomenna lauantaina.
Muut stailaushaasteeseen osallistuneet Åblogit ovat:
Koko ihanan Åblogi-jengin löydät
täältä.
Tässäpä tämä, mun versioni keittiössä oleskelusta.
Johtotähtenä kestävät kalusteet, klassikot, kotimaisuus,
paikalliset palveluyritykset.
ja sydämellä mukana olleille!
Iloista viikonloppua kaikille!
Sanna
